Kun kuulee ensimmäisen kerran naurua oman palleronsa suusta, menee sydän ihan sykkyrälle, ja nauru pääsee välittömästi maailman parhaiden äänien listan kärkisijoille.
Typy nauroi ensimmäisen kerran sinä päivänä, kun hän täytti 3 kuukautta. Outo uusi ääni pulpahti vähän takellellen suusta, enkä ollut ihan varma, oliko se itkua vai naurua. Sitten pieniä naurahduksia alkoi tulla lisää, ja hetken päästä nauru oli jo ihan oikeaa he he he -naurua.
Pitkän aikaa suurinta hupia oli katsella omaa kuvaa peilistä, tällä hetkellä taas vatsan pusuttelu tai kä kä kä kä -tavujen hokeminen saavat vauvan riemastumaan. Myös pilottileikki äidin jalkojen päällä on hyvä keino saada aikaan korkeita ilonkiljahduksia.
Viime lauantaiaamuna vielä sängyssä kölliessä Typy hekotteli ensimmäisen kerran unissaan. Kun pieni nauraa, tuntuu ihanasti siltä, että kyllä tämä lapsi taitaa ihan onnellinen olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti